Eurooppa miehittää Suomen - tuulivoima pysäyttää koko maaseudun

Otsikko on poiminta keskustelusta Viitasaaren Niinilahden Kylätalolla 26.3. Paikalla oli 50 – 100 henkeä. Tilaisuus kesti kolmisen tuntia.

Keskustelussa sanottua:

Pankkilainaa ei saa mihinkään tarkoitukseen, koska lähistöllä on tuulimyllyjä. Tämä pysäyttää elämän maaseudulla. Suomi on hautausmaa.

Eurooppa miehittää Suomen. EU on uusi uhka.

Missä on hankkeiden maankäyttösuunnitelmat? Vaatimus tulee jopa laista. Maan muokkaamisessa alarajana tiettävästi on 500 kuutiometriä.

Missä ovat hankekohtaiset seurantaryhmät, osallisena väestö kaikkinensa?

Tuulivoimarakentamisen ja veden / vesistöjen suhde täysin tutkimatta.

Viuhuvia torneja näkyy 360 astetta ja kymmenien kilometrien päähän. Näin on käynyt Pihtiputaalla, näin on käymässä Viitasaarella (samoin Keiteleellä, Pyhäjärvellä jne).

Erämaaluonnon käyttöarvo tuhoutuu.

Sortokauden paluu

Kallioita räjäytettäessä rakennusten kivijalat ja porakaivot liikkuu. Tätä ei ole tutkittu.

Räjähdysainejäämät jäävät luontoon.

Noroilla on ehdoton lakimääräinen suoja. Teiden, tornien ja linjojen perustusten rakentaminen sekä kallioiden räjäytykset voivat tuhota noroja määrättömästi. Kallioisessa maastossa vesien virtaukset ovat arvaamattomia. Konsulttiyhtiö FCG ei noroista piittaa.

Siltarummuille määrättävä vesilain lupamenettely.

Myllyjen ympärillä maa valkeana lavoista irronneesta maalista ja muovista. Muovin irtoamista ei ole tutkittu.

Drooneilla lentokorkeuden ylärajana tiettävästi 120 metriä. Tuulimyllyn korkeus 300 metriä + lapa 90 metriä. Siinä korkeudessa Äänekosken tehdastornitkin näkyvät hyvin Viitasaarelle.

Myllyjen merkkivalojen punainen valosaaste peittää koko taivaan. (Aiheesta myös kirjoittajan yleiskaavalausunnossa Keiteleen kunnalle.)

Luonnossa nitraatti muuntuu nitriitiksi. Nitriitti voi aiheuttaa hemoglobiinisairauksia.

Kuntien johtajisto koulitaan konsulttien toimesta. Kunnissa on ’valiokunta’, joka suunnittelee valtuuston päätösten junailun. Valtuuston jäsenille annetaan 500-sivuinen lukupaketti viime hetkellä, mahdoton käydä kaikkea läpi. Valtuustossa päätökset viedään läpi 15 minuutissa. Kunnanjohtajan mykkäkoulu: ”minä vain esittelen, valtuutetut päättää”. (HS kutsuu tätä demokratiaksi, tapaus Sodankylä, Sakatti, Viianki.)

Kollektiiviset soittokierrokset valtuutetuille todettu hyväksi.

Metso on turvamme.

Myllyjen tuottamat tulot menevät kansainvälisten rahoitusyhtiöiden tuloksi.

179 myllyä Ruotsissa konkurssiin. Suomessa konkurssi maksatetaan veroina.

”Lestijärvi on hirvittävä.” (Mutta Yle kehuu, rinnastaa saippuakuplien puhalteluun lapselle.)

Tuulivoimakiima.

Soiden mylläys laittaa humuksen liikkeelle.

Valuma-alueeksi oli luettu myös alapuolista aluetta.

Myllyjen purkuvakuudet? Luhangassa vakuuksien puute realisoituu. Enontekiöllä myllyjen omistajat, mm. Helsingin Helen, myivät alueen, myllyt ja perustat jäävät purkamatta ja kunnan vastuulle.

Miljoonien myllynlapojen hautaus maahan, arkeologinen mysteeri. Talouselämä-lehti.

Lavan kärjen nopeus. Kierrosaika 2,7 sekuntia? Välke. Matalia infraääniä. Humahtaa. Tunkee rakennuksen läpi kaukanakin.
( Kiireessä kirjattua: 320 metriä tonnia kohti? 10 kertaa myllyn korkeus? Kriteerit täyttäviä ei löydy. )

Myllyt ovat lintusilppureita. Lentäessään petolintu tähystää maata, saalista, ei taivasta.

Matkailijat hakevat rauhaa ja hiljaisuutta, maisemaa, rantaa, yötöntä yötä. Lappi ei sellaista enää tarjoa. Keitele-järvi on tyhjä.

Sanottiinko että Kannonkoskella on 850 kesäasumusta? Viitasaarella 2000? Kunta ei heitä noteeraa millään tavoin.

Uusiutuvat ry:n jäsenluettelossa on yli 300 yritysjäsentä. Mahtaa Pihtiputaan mummolta mennä usko. ’Osallistumissuunnitelma’.

Joku sanoi panneensa merkille että konsultit ovat voittopuolisesti nuorehkoja naisia. 
(Kangasjärven hankkeen YVAssa luetellaan 15 konsulttia, akateemisen tiedon sisäistäneitä, 2/3 naispuolisia. Maastossa yksi oli erehtynyt 10 km.)

Tuulivoimakonsultoinnin moraali on hävinnyt.

Finnish Consulting Group FCG on kuntien omistama ja kuntia palveleva konsulttiyhtiö. Kunnat kilpailevat tuulimyllyistä, koska ovat verorälssi (myllyjen kiinteistövero). Edustaako kunta enää yleistä etua, myöskään kaavoittajana?

Puolueetonta konsulttia ei ole. Kunnilla on kaavamomopoli. Yleiskaava on kunnan itsensä luoma. Yleiskaavan nojalla kunta myöntää myllyille luvat, alueidenkäyttölain 77a §. Kuntien tiedotteessa tämä mainitaan heti alkuun. Korruptioympyrä.

FCG-yhtiön väki kieltäytyy lukemasta itselle epämieluisia tutkimuksia.

Abovindin ja FCG:n suhde?

Etelä-Suomessa et näe tuulimyllyjä.

Alueet harkittava tarkkaan. Merellä myllyn hyötysuhde on 30 % parempi kuin maalla. Merillä kiinteistövero menee valtiolle, ei yksittäiselle kunnalle.

Kohteena olevilla on subjektiivinen oikeus. Mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja/tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Pielavedellä sähkölinja olisi kulkenut mm. muinaismuistoalueen yli. Väestön laajan vastustuksen takia maanmittaushallitus ei tehnyt asiassa päätöstä vaan siirsi valtioneuvostolle.

Pelastakaa Pielaveden luonto – yhdistys.

Pari omaa ajatelmaa (saa olla eri mieltä)

Sanontoja ’Eurooppa miehittää’ tai ’EU uhkaa’ voisi ehkä tarkentaa. Voisiko käyttää myös sanoja sijoittajat, finanssivalta, finanssipääoma, yhtiövalta.

Tuuli kuuluu kaikille. Tuuli ei ole omittavissa. Eri puolilta maailmaa tulevat pääomasijoittajat, rahastoyhtiöt, eläkerahastot omivat tuulen, ilman virran, veden juoksun, suon kihokit, metsän vihreyden, ihmisten elämäntyön. Julkinen valta, jota valtioksi ja kunniksi kutsutaan, on liittoutunut valtaajien kanssa.

Suomessa asuvia on historian saatossa poljettu jalkoihin moninaisin tavoin: viikingit, Ruotsin kuninkaat, kustaavaasat, itäinen isoviha, tsaarien sortokausi, kotimaiset vesistövaltaajat Kemijoelta alkaen. Tänään tuulivoimarahastajat, hoivatoimen valtaajat, asuntosijoittajat, kullankaivajat. Mukana ovat myös Suomen Varmat ja Ilmariset, pankit, vähittäiskauppa, ilmattaret, uubeet, taalerit, kunnat ja monet muut.

Kunnallishallinto syntyi 1800-luvulla. Mihin on päädytty?

Suomen Pankin rahamuseolla aprillipäivänä 1.4.2025 saimme vastauksen. Vastauksen antoi Suomen Kuntaliiton kuntatalousjohtaja Sanna Lehtonen. Näin hän puhui (katso video):

”Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastaan kaikki he investoinnit mitä ikinä Suomeen vaan on tuloillaan. Me ei haluta että ne menee meidän maan rajojen ulkopuolelle vaan me halutaan kotiuttaa ne kaikki suomalaisiin kuntiin ja kaupu   nkeihin. Tää edellyttää että kunnilla olisi vahva rahoituspohja vetää teitä, vetää viemäreitä, vetää vettä, kaavoittaa, tehdä niitä infrastruktuuri-investointeja, jonne kansainväliset yritykset, esimerkiksi vihreän siirtymän yritykset sitten tulevaisuudessa sijoittuvat."

TERVETULOA ABOWIND
TERVETULOA NEOEN

SUOMEN KUNNISSAME TEEMME KAIKKEMME
JOTTA TEIDÄN ON HYVÄ.

Suomen luonnon suurin tuhoaja, luontokadon aiheuttaja, monimuotoisuuden surkastaja, ihmisten karkottaja, sosiaalikadon aiheuttaja tänään on tuulivoimarakentaminen.