7.3.2025
Juhani Kahelin, asianosainen
Keiteleen kunnalle annettu lausuma
Kangasjärven tuulivoimahanketta koskeva kirjallinen mielipide
Alueidenkäyttölakiin (132/1999) perustuva mielipide Kangasjärven hankkeen yleiskaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS)
Kaava-aloite Keiteleen kunnalle
Pyydämme Keiteleen kuntaa laatimaan yleiskaavan Keiteleen kunnan pohjoisten osien luonnonolojen ja sosiaalisen historian ennallistamista varten. Hankealue tarkentuu suunnittelumme edetessä mutta siihen kuuluisivat vesistöolot kuten Mustinjärvi valuma-alueineen, Nilakkaan laskeva Kangasjoki, Kangasjärven seutu valuma-alueineen, Kumpusjärvi ympäristöineen, lähteet, lintujen pesinnät, suokasvistot, ympäröivät suot, metsät, kalliot, historialliset asuinpaikat, piilopaikatkin, entisaikain polut, hirvien oleilualueet.
Tuulivoimakaavoituksessa kunta on jäävi
Jos kuntaan tulee yleiskaava-aloite tuulivoimaa varten Australian Tasmaniasta tai Ranskan Rivieralta, onko kunnalla velvoite (missä säädetty), erityinen syy tai kannuste alkaa edistää aloitetta? Suhtautuuko kunta samalla antaumuksella kenen tahansa muun tekemään kaava-aloitteeseen (muuhunkin kuin tuulivoimaa koskien)? Jos Keiteleen pohjoisosan asukkaat, maanomistajat, virkistäytyjät tai muutoin asianosaiset tekevät aloitteen koko kunnan pohjoisosaa koskevan ennallistamishankkeen kaavoittamiseksi, mikä on kunnan kanta? Kuka määrittelee kaavoitustarpeen ja suosituimmuusjärjestyksen, jos kaava-aloitteita on samanaikaisesti useita? Olisiko suosituimmuisuuspäätös valituskelpoinen? Onko ranskalainen liikemiesryhmä perustellumpi kuin kunnan oma väki? Suhtaudutaanko kaava-aloitteisiin tasapuolisesti, yhdenvertaisesti?
Nykylakien mukaan kunnan saamaa kiinteistöveroa tuulimyllyistä ei oteta huomioon valtionosuuksien tasauksessa. Tällä on monessa tapauksessa olennainen vaikutus kuntaveron suuruuteen. Jotkut kunnat voisivat halutessaan jopa poistaa kunnallisveron kokonaan. Tämä on Suomen perustuslain pykälien ja hengen vastainen tilanne - yhdenvertainen kohtelu. Tämä rapauttaa kunnallisdemokratian, kunnallishallinnon ja koko kunta-käsitteen juuriaan myöten. Tuulivoimaetuuksilla pelaavia kuntia voisi halutessaan kutsua kasinopelureiksi. Liekö tässä yksi syy miksi kuntavaaliehdokkaiksi haluavia ei tahdo enää löytyä tai äänestäminen kuntavaaleissa on niukkaa.
Yksittäisten kuntien (ei siis kaikkien) saaman tuulivoimaetuuden voi nähdä luonteeltaan yksityistaloudellisena. Etuus ei siis tavoita kaikkia kuntia eikä maan väestöä yleensä. Kaavoittajana kunta kuitenkin toimii julkisviranomaisena, yleistä etua edistävänä toimijana. Tässä on ristiriita, intressiristiriita. Yleiskaavalla kunta luo rakentamisoikeuksia. Rakentamisoikeuksista itse hyötyvänä kunta on tuulivoimayleiskaavojen laatijana jäävi. Se on intressiosapuoli joka ajaa - kuten on yleisesti nähty - omaa etuaan. Kunta on intressiosapuoli, ei yleisen edun edustaja.
Tälle intressiristiriidalle kuntien toimijat ovat sokaistuneet tai eivät siitä välitä. Menettelyn hyväksyttävyyden voinee testauttaa oikeusvalvontaviranomaisissa Suomessa tai Eurooppa-tasolla.
Mitä tuulivoimahankkeissa myydään?
Pohjanmerellä oikeuksia tuulivoimarakentamiseen myydään huutokaupalla. Huutokaupoista on päättänyt myös Ahvenanmaan maakuntahallitus. Mm. Sunnanvindin hankealueelle ovat yksityiset toimijat suunnitelleet 340 tuulimyllyä. Yksistään tämän alueen sähköntuotannoksi on laskettu 20 TWh mikä on neljäsosa koko Suomen sähkön käytöstä. Eniten alueelle myllyjä suunnitteli Ilmatar. Huutokauppa-aikeen tultua julkisuuteen Ilmatar hiljaisesti vetäytyi hankkeesta.
Tuulihuutokauppa rinnastuu taannoisiin huutoihin teleoperaattorioikeuksista. Sonera maksoi Saksaan miljardeja kadoten yhtiönä kartalta. Myös tv-taajuuksista pidettiin huutokauppoja. Rahat menivät valtiolle. Kenellä on oikeus samalla tavalla kaupitella (tai antaa ensin hoksaavalle) Kangasjärven yllä virtaava ilma?
Mitä siis on tuuli, tuulivoima, tuulivoiman käyttöoikeus, tuulivoimahanke? Jos edetään fysiikan syvyyksiin, vastaan tulee ilmamassojen liike, painovoima, auringon ja maan sisusten ydinenergia. Näistä syntyvä ’hyödyke’ ei voi olla kenenkään yksityisoikeutta eikä vapaasti kenen tahansa käytettävää. Voiko sitä nähdä muuna kuin kaikkien yhteisenä julkishyödykkeenä? Kenellekään ei automaattisesti kuulu yksinoikeutta, omimisoikeutta tällaisiin julkishyödykkeisiin. Nykykäytäntö on absurdi, oikeustajun vastainen: kuka tahansa voi sanoa ’minulla on tähän yksinoikeus’.
Jos oikeus julkishyödykkeeseen rajataan ja luovutetaan jollekulle, tämän kuuluu hyvittää, maksaa tästä oikeudesta kaikille muille yhteisesti. Maanvuokrat ovat eri asia. Kyse on käyttöoikeudesta tuuleen. Nykyiset markkinahinnat huomioonottaen tuulikorvaus varmaankin olisi monikymmen- tai monisatakertainen maiden vuokriin verrattuna.
Luontevaa saattaisi olla, että oikeus tuuleen ymmärretään kulloisenkin paikallisyhteisön oikeudeksi. Tällöin oltaisiin lähellä alkuperäkansojen (ihmisten) oikeuksia maahan, elinkeinoihinsa ja kulttuuriinsa. Esimerkkinä saamelaisten kotiseutuoikeudet.
Käsite taloudellinen kannattavuus
Alueidenkäyttölain valmisteluasiakirjoissa viitataan ponnekkasti ja useita kertoja siihen että tuulivoimakaavan sisältövaatimuksiin kuuluu hankkeen taloudellinen kannattavuus. Tämä määrittäisi jopa tyylimyllyjen etäisyyden asumuksista. Alueidenkäyttölain 39 §:ssä (yleiskaavan sisältövaatimukset) on sanonta ’yhdyskuntarakenteen taloudellisuus’. Laeissa tai niiden perusteluissa asiasta lienee muitakin mainintoja (jatkotutkinta tarpeen).
Keiteleen kunnassa nähtäville pannussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) Kangasjärven hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta sanotaan tuskin mitään? Miten me asianosaiset tai muut voimme lausua hankkeesta mielipiteitä kun yhdestä sisältövaatimuksesta meille kerrotaan tuskin mitään. Onko näin järjestetty ’mielipidekierros’ osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen (OAS) pätevä?
Mm. Talouselämä -lehti julkaisee taulukkoa tuulivoimahankkeista. Niiden perusteella Kangasjärven hanke on tämän hetken maatuulihankkeista Suomen suurin. Talouselämän artikkelien perusteella tuulivoimahankkeiden suurin epävarmuus koskee hankkeiden taloudellista kannattavuutta, sen tulevaa kehitystä. Miten sähkön kysyntä kehittyy? Ovatko nykypuheet perusteetonta hypeä? Tuoko teknologia uusia yllätyksiä? Esim. pienydinvoimalat. Kunnat voivat tuottaa lämpöä ei tuulisähköllä vaan pienydinvoimaloilla. Romahtaako datakeskusten arvostus, verotuki lakkaa, mikä on niiden toiminnan moraalinen pohja (’data’, ns. tekoäly)? Miten sähkön hinta kehittyy? Rakentamiskustannusten kehitys? Voimaloiden suojaetäisyys Orpon hallituksen ohjelmassa. Kilpailijoiden runsastuminen. Geopoliittiset riskit.
Talouselämä -lehden otsikoita: Jättihankkeet etsivät ostajia. Virolaiset haluavat myydä hankkeensa Suomessa.
LUT-professori Jukka Ruusunen (aiemmin Fingrid) sanoo datakeskuksista: liika on liikaa. Hän vaatii kansallista suunnitelmaa, miten tuulivoimahankkeista tuleva sähkö tulee käyttää. ”Sitten ei tarvitsisi käydä tätä metsänielukeskusteluakaan.” (Hs 6.3.2025 linkki, https://www.hs.fi/talous/art-2000011073201.html).
Norjassa (oikeus)valtio on hajoamassa tuntureille rakennettujen ja suunniteltujen tuulimyllyjen takia (Fosen, Melkoya).
Pessimisti kysyy, alkaako Kangasjärven hanke näyttää hukkahankkeelta. Törröttäkö 10 tai 20 vuoden kuluttua Keiteleen korvissa toistasataa hylättyä 300-metristä muovitornia jotka eivät kelpaa edes kotkille pesäpaikoiksi. Tulevaisuuden arkeologeille pähkinää kerrakseen.
Pelastakaamme ranskalaiset ja kanadalaiset pääomasijoittajat tältä virheinvestoinnilta ettei heille käy kuten Samppa Lajuselle Helsingin Kruunuhaassa.
Kuinka vankalla pohjalla on yleiskaavatarpeen ja -sisällön arviointi Keiteleen kunnassa ja muissa kunnissa. Onko nykymuotoinen yleiskaava ylipäänsä oikea väline arvioida alueiden käytön tai hankkeitten mielekkyyttä. Yleiskaavassa ei mennä toimintojen sisältöihin. Kartalle merkitään vain käyttötarkoituksia. Vaikuttaa jopa siltä että lait (alueidenkäyttölaki ja muut) on tieten tahtoen laadittu väljiksi niin että lakien turvin voidaan toimia melkolailla mielivaltaisesti. Vuonna 2023 lakiin lisättiin pykälä jonka mukaan lupia tuulivoimaloille voidaan myöntää yleiskaavan perusteella. Meidän kansalaisten ja asianosaisten mielipiteet ovat vain mielipiteitä, kuorrutus.
Arkkitehti Panu Savolainen moittii kirjassaan Arkkitehtuurin vuosituhannet tuulivoimahankkeita siitä että niissä huomio rajataan vain teknisiin reunaehtoihin. ”Pitäisikö tuuliturbiineja pitää arkkitehtuurina ja myös niiden muotoilua pohjata muuhun kuin puhtaasti teknisiin reunaehtoihin?” Muotoiluhengen voi laajentaa maisemalliseksi ja ekologiseksi.
Hankkeiden mielekkyyden arvioinnissa pitää ymmärtää jopa miljoonien vuosisatojen geologinen perusta tai aika jääkaudesta seuraavaan. Digitalisaatio on nopeasti unohtuva räpsähdys, sanoo Savolainen.
Aluesuunnittelu Suomessa on perusteellisen uudellenarvioinnin edessä. Siihen tarvitaan kansalaisaktiivisuutta ja poliittista voimaa. Sukupuoli- tai rasismikinoilla nämä asiat eivät hoidu.
Startup-sukupolven museo. Pakkovaltamuseo. Sosiaalinen ennallistaminen.
Mustinjärveä myötäilevä Järvenpää-tila (239-405-3-15) ja Puro-tila (239-405-12-12) olisivat mitä mainioin pohjoissavolaisen startup-sukupolven (raivaajat, rakentajat) elonkulun museoalusta. Vuosikymmenten mittaan - 1960-luvulta alkaen - ulkoa tuodut paineet ja pakot ovat vietelleet, johdatelleet ja pakottaneet sarjaan harmiteltavia lipsahduksia, joiden korjaaminen uusyrittäjyys- tai museaaliseen suuntaan on nyt työlästä muttei mahdotonta.
Pakkojen sarja:
- Soiden ojitus tuhosi Mustinjärven 1960-luvulla
- Metsien aukkohakkuisiin pakottaminen ja metsien vesottuminen
- Mikä kuivasi Hoikkasuon?
- Peltojen paketointi
- Peltojen metsitys
- Sulkavanjärven kyläkoulun purku (Keiteleen kunta)
- Raivaajasukupolven heitteillejättö ja halveksunta
- Nyt pakolla syötettävä tuulimyllyjen pystytys
Maavaltausten sarja historian laajempana kaarena:
- Kustaa Vaasan pakko-otot (Mankki Espoossa), keskitetty valtiovalta, 1500-luku
- Isojako, Kustaa III, isot metsäalueet valtiolle, alkaen 1700-luku
- Yhtiöiden metsähaalinnat, kutsetit, pohjois-Keitele, 1900-luku
- Metsärahastot, riskit, vertaa asuntorahastot, 2000-luku
- Moottoritiepohjien pakkolunastukset (ei Keiteleellä)
- Natura -pakkolunastukset (ei ehkä Keiteleellä)
- Tuulivoimavaltaukset
Järvenpää-tilan läpi kulkevan Heikkilä-Kangasjoki -tien varsilla on ollut kymmenkunta asumispaikkaa. Kangasjoen tila (nyt metsästysmaja) oli tyhjästä raivattu mutta miesvaltainen ja hevosvoimainen.
Kangasjoen tilan ohi voi jatkaa tietä pitkin Kangasjärveä läheltä viistäen kohti Kumpuselkää ja Pyhäsalmen tietä. Myös siellä oli ja on asumuksia, pari pikkoreskiä pikkutilaa vieläkin. (Siellä oli myös allekirjoittaneiden maan tasalle jyrätty mummola.)
Järvenpää-tila ja läheiset asumisalueet voivat tarjota alustan omaperäiselle museolle (luontuu alun kaava-aloitteeseen): startup-sukupolven museo ja/tai pakkovaltamuseo. Se kertoisi ’Suomen menestystarinan’ tuhotusta vastapuolesta. Esikuvaksi sopii Afrikan orjamuseo Sansibarilla tai kuolemaa laajalti kylvänyt rautatien rakennus Kongon itäosista Atlantille (Tv-ohjelma).
Tämä olisi sosiaalista ennallistamista. Ihmislähtöisempää kuin EU:n kapeasisältöinen ennallistaminen, ko. asetus ja ns. biodiversiteettistrategia, vaikka käyvätkin yksiin monilta osin.
Sosiaalinen ennallistaminen on otettava keskeiseksi osaksi kansallista ennallistamissuunitelmaa. Tämän yhdeksi osaksi voitaisiin rakentaa esim. pohjoisen Keiteleen ennallistamishanke. Mallia voi kenties saada Karjalan Koitajoelta. Koko vesistöalueen ennallistushanke kattaa kuulemma puoli maakuntaa. Hyvä kuvaus Koitajoen hankkeesta tässä linkissä https://www.hs.fi/alueet/art-2000011039821.html
Historian vihakausina Mustinjärven pohjoispää vuorineen on ollut pakopaikka - tämä mainitaan myös hankepapereissa. Tänäänkin se näyttäytyy säästä riippuen joko aurinkoisena tai pelottavan synkkänä.
Mikä tuhosi Heinäsuon? (suon nimi korjattu)
Heinäsuon (Mustinjärven ja Kangasjoen välissä) länsipuolen metsikköön on merkitty paikka tuulimyllylle. Myllyn osat sinne varmaankin kuljetettaisiin Heikkilä-Kangasjoki -metsätietä ja siitä suon taakse eriävää ehkä jo metsittynyttä tieuraa pitkin.
1950-luvulla Heinäsuo oli ehtymätön lakkasuo. Suon keskiaukea oli lakkoja keltaisenaan, niitä poimittiin satoja litroja. Tänään ei yhden yhtä marjaa, paitsi ympäröivillä metsäisillä korvilla, mistä jotkut etsii lakkoja joka kesä yhä.
Suon reunoille on kaivettu ojia kauan sitten.
Heinäsuo oli myös kurkisuo ja kihokkisuo. Kurkien kiljunta oli varma kevään merkki, samoin syksyisen poismuuton merkki. Viimeistään nyt jos länsipuolen metsikkö ja koko seutu täyttyy viuhuvista muovisiivistä, kurjet, joutsenet, ties mitkä kaikki eläimet kaikkoavat. Suo hiljenee, viuhahtelijoita lukuunottamatta.
Samoin käynee Räsysuolle. Suuruudessaan Räsysuo on ollut jopa pelottava. Soinen maasto jatkunee Pyhäjärveen saakka. Jääneekö Rillan kivikään kauaksi (Pähkinäsaaren rauhan raja, 700 vuotta). Jos ei ryssät saaneet rajalinjaa (1323) rikki, niin ranskalaiset saavat vuonna 2025. Räsysuo on ojittamaton ja sellaisena harvinaisuus. Tuulimyllyjä kai tulisi suon joka puolelle. Voidaanko tällaista suon tuhoamista sallia. On naurettavaa puhua soiden ennallistamisesta kun samaan aikaan soita vaiennetaan eliöistä ja suoluonnosta.
Metsäautotiet
Keiteleen tilaisuudessa hankepäällikkö mietti ääneen mahtavatko metsäteiden kantavuus ja leveys riittää. Teiden käytöstä täytyisi sopia, hän jatkoi. Tällaisissa sopimuksissa maallikko-osapuoli jää aina heittopussiksi. Teitä on tehty vuosikymmenten ajan, niitä on maksettu ja hoidettu. Nyt ne menisivät arvaamattomaan toisiokäyttöön. Kolonialismia on monenlaista.
Hankesuunnitelmassa Heikkilä-Kangasjoki -tien varteen tai lähelle on merkitty neljä myllyä.
Ohessa on Savon Voiman kartta vuodelta 1989. Savon Voima suunnitteli ja rakensi sähkölinjan Järvenpäähän. Linja pylväineen kulki silloisen kapeamman tien vartta noin 300 metrin matkan. Tien levennyttyä pylväät ovat jääneet yhä lähemmäksi tietä. Sähkön siirtosopimus on voimassa. Tulisiko linja peräti siirrettäväksi.
Järvenpää-tilan kohdalla tien varteen on vuosikymmenten ajan kasvatettu mäntykujannetta. Tuhoutunee. Pihamaan kohdalla tien lähellä on myös tukkipuukokoisia koivuja. Navettarakennuksen päätyseinä ei ole kaukana tiestä. Navetta on rakennettu ennen tietä. Pihamaan kohdalla tie kaartaa sisäänpäin. Rutistavatko pitkät siivekkeet rakennuksia.
Kangasjoen suuntaan mentäessä parhaiten kasvava metsä ja taimikot ovat tien läheisyydessä (saavat valoa). Niiden tuhoa eivät pikkusummat korvaa. Mustinpuron lähellä tiepohja vavahtelee puurekan alla. Entä tuulirekan alla?
Korvaus mitätöityivistä mökkitonteista
Puro-tilan (239-405-12-12) koilliskulmassa Mustinjärven rannalla on käyttökelpoista rantaa kesämökkitonteille. Niiden rakentaminen estyy Heikkilä-Kangasjoki -tien varteen alle kilometrin päähän suunnitellun tuulimyllyn takia. Tästä vaadimme korvauksen mikäli hanke toteutetaan. |